En ole vuosikausiin joutunut kayttamaan Windowsia niin kotona kuin toissakaan, koska Linux on mielestani paljon parempi jarjestelma. Nykyinen tyokoneeni (jonka muuten sain tapeltuani vaivaiset 3 viikkoa paikallisen ATK-yllapidon kanssa) sen sijaan pyorittaa XP:ta. Tavallaan taman kayttaminen on ollut avartava kokemus: kaikkien wintendon vanhojen vikojen lisaksi olen tormannyt kasaan uusia ominaisuuksia, jotka saavat miehen kyyneliin.

Tarkein on vanha ystavamme virtuaalityopoytien puute. Jo perustyoskentely vaatii, etta pitaa auki sahkopostiohjelmaa, selainta, ssh-ikkunaa seka Matlabia plus editointi-ikkuna tai pari. Ja koska windows tarjoaa vain yhden tyopoydan, kuluu suurin osa ajasta ikkunoiden lapi kahlaamiseen tai minimointiin/maksimointiin/alapaneelista etsimiseen.

Oletetaan etta meilla on kolme avointa sovellusikkunaa. Minimoit tai suljet paalimmaisen naista. Mika ikkuna on taman operaation jalkeen aktiivinen?

A) taaempana ollut "toiseksi ylin" avoin ikkuna
B) minimoitu ikkuna
C) ei kumpikaan, nappainpainallukset menevat tyopoydalle

Ne jotka vastasivat D) Kanada ovat oikeassa. Riippuen siita minka ohjelman ikkunan suljet (esim onko kyseessa sovellusikkuna tai Windows Explorerin ikkuna), ja milla tavalla sen suljet, tapahtuu joko A tai C (joka on typerin ja epaloogisin valinta, minka tassa tilanteessa voi tehda). Vastaavasti jos vaihdat kahden avoimena olevan ikkunan valilla alt-tabilla, niin todennakoisesti juuri minimoimasi ikkuna pogoaa itsensa takaisin aktiiviseksi. Mutta ei tietenkaan aina, etenkaan jos Jupiter on nousevassa asennossa auringonpilkkujen suhteen.

Mainosmiehet kehuskelevat aina silla, kuinka Windows XP buuttaa nopeasti. Mika on tavallaan tottakin, kirjautumisruutu tulee nakyviin suht nopeasti. Mutta kirjautumisen jalkeen meneekin sitten toista minuuttia ennen kuin mitaan oikeaa tyota saa tehtya. Kovalevy vaan laulaa ja kone on juntturassa kun kayttis latailee oikeasti tarvittavia asioita muistiin. Mutta hiirikursoria voi sentaan pyoritella. Se vahentaa kuulemma stressia.

Puhumattakaan siita, etta silloin talloin yllatyksena ja tilaamatta virusskanneri paattaa kaapata koneen itselleen. Kovalevy raksuttaa taas, mutta ohjelmat eivat reagoi mihinkaan, jolloin ainoaksi hyodylliseksi hommaksi jaa jalleen kerran hiirikursorin pyoritteleminen ympariinsa. Paitsi jos virusskanneri on pahalla paalla, jolloin hiirikaan ei reagoi liikkeisiin kuin ehka kerran sekunnissa.

Paatan taman kirjoituksen toteamalla, etta halusin juuri katsoa, mita takanani olevassa SSH-ikkunassa tapahtuu. Yritin siis vaihtaa siihen alt-tabilla. Kuten arvata saattaa, winukka paatti aarettomassa viisaudessaan etta haluankin katsoa ajat sitten minimoimaani sahkopostiohjelmaa ja lanttasi sen keskelle ruutua. Taman seurauksena loin spontaanisti nyrkilla tyopoytaani.