Ajan hengen mukaisesti vankeja nuijittiin lavealle tielle myös uskonnon voimalla. Vankilan eristysosaston kappeli oli varsin mielenkiintoinen.
Jokaisella vangilla oli oma kuvassa näkyvä koppinsa, kooltaan noin 40 senttiä kanttiinsa. Vankien välissä oli paksu puuovi, ettei saarnan aikana päässyt jubaamaan naapureiden kanssa. Istuakaan ei voinut, sillä jos vangin pää katosi luukusta, tuli heti runtua.
Siellä sitä sitten istuttiin kopissa tuijottamassa kun joku omaa pyhyyttään täynnä oleva hiippalakki levittelee käsiään messiaanisesti.
Siellä sitä sitten istuttiin kopissa tuijottamassa kun joku omaa pyhyyttään täynnä oleva hiippalakki levittelee käsiään messiaanisesti.